pelko
Mistä se tulee? Ja miksi? Pelko. Se vain kasvaa koko ajan. Kasvaako se samaa tahtia rakkauden kanssa? Mitä enemmän rakastat sitä enemmän pelkäät? Pelkään, että lapsellemme sattuu jotain. Pahaa, kamalaa, lopullista. Niin kauan toivottu, odotettu. Vihdoinkin meillä. Ja kaikki on niin hyvin.
Mä välillä pelkään, sitä että pelkään. Siis olen jo nyt niin huolehtiva luonteeltani, että mietin, miten pärjään sitten kun lapsi on kotona. Leikillisesti olen miehelleni sanonut, että mä nukun nyt, koska lapsen ollessa kotona olen niin huolissani, etten nuku seuraavaan kolmeenkymmeneen vuoteen. Mä olin laskenut sen varaan, että siihen tottuu, että huolestuminen helpottuu. :)
VastaaPoistaAinakin miun kohdalla se on ollut just toisinpäin. Huolehtiminen ja huolestuminen vain kasvaa ja kasvaa... Isompi lapsi, isommat murheet vai miten se nyt meni... Mutta päällimmäisenä on silti se onni ja ilo :)
Poista