perjantai 12. kesäkuuta 2015

rento mutsi

Pitäisi tiskata.
Pitäisi imuroida.
Pitäisi laittaa ruokaa.
Pitäisi pestä pyykit.
Pitäisi viikata puhtaat. Laittaa kaappiin.
Mutta mitä minä teen?
Hassuttelen pienimmän kanssa. Leikitään palikoilla. Harjoitellaan kävelyä. Nukutaan päiväunet, yhdessä, lähekkäin. Haetaan isompi päiväkodista. Luetaan sohvalla, vierekkäin. Koko sakki. Ummistan silmäni kaaokselta. Lähdetään kaupungille. Käydään kahvilassa. Humputellaan.
Illalla totean: Ihana päivä. Lapset hyvällä tuulella. Minä osasin relata. Vihdoinkin. Koko päivän. Olla lasten kanssa läsnä. Välittämättä kotitöistä. Kaaoksesta. Olo on kuin voittajalla. Tunnen olevani rento mutsi. Ainakin tänään.

tiistai 12. toukokuuta 2015

huomiota

Pienin on paljon sylissä.
Sylissä on hyvä olla.
Pienin tarvitsee paljon.
Isompi osaa jo itse, paljon.
Häneltä vaaditaan. Aika paljon.
Onneksi hän välillä muistuttaa:
"Äiti, sie et ole huomioinut miuta. Mie haluan nyt huomiota."
Ja sitten sylitellään. Isomman kanssa.

perjantai 17. huhtikuuta 2015

mustasukkaisuus

Mustasukkaisuus. Molemmin puolista. Kuinka siihen tottuu? Kuinka sen kanssa oppii elämään? Milloin se helpottaa? Olenko tasapuolinen molemmilla lapsille? Riitänkö molemmille? Yritän tasapainotella. Kahden niin erilaisen ja eri ikäisen lapsen kanssa. Rakkaimpieni. Opin koko ajan lisää itsestäni.
Äitinä.

torstai 9. huhtikuuta 2015

sisarukset

Täällä taas. Arki on asettunut. Vihdoinkin. Nämä kuukaudet ollaan opeteltu elämään nelihenkisenä perheenä. Koville se otti. Varsinkin isoveljelle. Toki myös pikkusiskolle, kaikki muuttui. Täällä on eletty varsinaista tunteiden vuoristorataa. Ollaan itketty, naurettu, iloittu, ihmetelty, ihasteltu, suututtu ja raivottu. Mutta hetkeäkään en pois antaisi. Meidän perhe on nyt tässä. Kokonaisena. Isovelikin  sen vihdoin myönsi kuiskaamalla hiljaa korvaani: "Äiti, sisko on oikeestaan ihan kiva."

perjantai 27. maaliskuuta 2015

pikkusisko

Takerrut minuun
pienillä käsilläsi,
et päästä irti.
Olet kanssani
koko ajan.

Minusta tuntuu,
otat takaisin sen
mistä olet jäänyt paitsi.

Älä pelkää
en jätä sinua
ikinä.

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

isoveli

Pienestä pojastamme tuli isoveli. Hän on innoissaan. Ylpeä. Hämmentynyt. Ei oikein ymmärrä vielä. Kuinka iso asia se on. Meille kaikille. Meitä on nyt neljä. Mietin. Tähän on hyvä päättää tämä blogi. Tämä oli esikoisen blogi. Ajatuksia ensimmäisen lapsen äitiydestä. Elämä jatkuu. Erilaisena.
Kiitos kaikille lukijoille. Ehkä kuulette meistä. Vielä joskus.

lauantai 25. lokakuuta 2014

navigaattori

Meillä on uusi leikki. Leikimme navigaattoria. Kävelyllä ja pyöräretkillä. Lapsi sanoo: "Äiti, leikitään taas navigaattoria." Ja mehän leikimme. Käänny vasemmalle. Turvakamera edessä. Huomaa nopeusrajoitus. Poistu liittymästä. Jatka tätä tietä. Ja niin matka taittuu. Nopeammin. Hauskemmin.