ei haittaa

Tiedättekö kirjan: Ei haittaa jos on erilainen?  Se on yksi lapsemme suosikkikirja. Hän osaa sen ulkoa. Melkein kokonaan. Erityisen tärkeä hänelle on kohta: "Sinä olet erilainen ja erityinen, koska olet juuri se joka olet". Lapsemme tietää myös, että hänet on adoptoitu. Eihän hän ymmärrä mitä se tarkoittaa. Vielä. Mutta pidämme tärkeänä, että hän tietää sanan. Kuulee. Siitä ei tule outoa. Pelottavaa. Hämmentävää. Ei haittaa, jos on adoptoitu.

onnen hetkiä

Olen onnellinen. Onneni on pienissä hetkissä. Olimme reissussa koko perhe. Siellä koin monia onnen hetkiä. Meillä oli aikaa toisillemme. Yksi hetki jäi vahvasti mieleeni. Istuin hiekkarannalla, aurinkotuolissa. Lapseni ja mieheni puljasivat meressä. Katselin heitä. Isä ja poika. Yhdessä. Minun aarteeni.

aika

Lapsemme kasvaa liian nopeasti. Vai meneekö aika liian nopeasti? Vastahan me odotimme lasta. Vastahan me saimme hänet. Vastahan hän joi öisin tuttipullosta maitoa. Vastahan hän oppi kävelemään, puhumaan, ajamaan polkupyörällä. Ihania ajanjaksoja. Niin paljon. Jo takana. Sylivauva aika.  Konttausaika. Jokeltelu aika. Ensimmäiset sanat. Hassut sellaiset. Pelkään, että unohdan asioita. Unohdankin. Olen jo unohtanut. Yritän kirjoittaa jotain muistiin. Mutta tiedän. Kirjoitan liian vähän. En saa aikaseksi. Minulla ei (muka) ole aikaa. Poden siitä huonoa omatuntoa. Mutta ehkä ne tärkeimmät. Pienet hetket. Säilyvät muistoissa. Ikuisesti.

odotettavissa?

Nytkö se alkaa? Vein lapseni päiväkotiin. Ovella oli isojen ryhmä lähdössä ulos. Jonossa. Sanoin jotain lapselleni. Mainitsin hänen nimensä. Yksi isoista katsoi lastani halveksien samalla toistaen hänen nimen pitkästi venyttäen. Odotin. Luulin ja pelkäsin, että hän sanoisi vielä jotain. Jotain lapsemme ihonväriin liittyen. Ei sanonut. Onneksi. En ollut valmistautunut. Vielä. Tilanne oli nopeasti ohi. Lapseni ei tajunnut mitään. Mutta minä tajusin. Mietin. Koko päivän. Kuinka osaisin valmistella lapseni tulevaan? Miten hän osaa suhtautua siihen? Kuinka hän ymmärtää asian? Kuinka hän kestää sen? Tiedän. Lapset osaavat olla julmia. Toisilleen.