arki

Miksi en joskus kestänyt sitä? Mikä siinä ahdisti? Miksi piti olla koko ajan menossa? Jossakin mukana? Mitä pahaa arjessa oli? Nyt, lapsen myötä, olen oppinut nauttimaan arjesta. Arki on parasta!

unten maille

Lapsemme nukkuu päiväunet edelleen vaunuissa. Se on niin helppoa. Lapsi nukahtaa vaunuissa heti. Hän tietää, että nyt mennään unten maille. Nautin vaunulenkeistä ja samalla suren, kohta nämä loppuvat. Lapsemme kasvaa liian nopeasti. Hengitän raikasta ilmaa. Tarvitsen sitä. Saan olla kaikessa rauhassa, omissa ajatuksissani. Oma aika.

arvot

Muistan kun odotimme lastamme ja ajattelimme mieheni kanssa, että lapsen tulo perheeseemme ei muuta juuri mitään. Kuinka väärässä olimmekaan. Lapsen tulo perheeseen muuttaa kaiken. Tai ehkä se suurin muutos tapahtuu omassa päässä. Arvot menevät uusiksi. Se mihin me haluamme aikamme käyttää. Mikä meille on tärkeintä.

läsnäolo

Miten se aina unohtuukin kaiken kiireen ja arjen rutiinien keskellä? Koko ajan "pitää" suorittaa jotain. Aina on jotain tehtävää. Tänään olin puuhastellut taas koko päivän ja tein pihahommia kun lapseni tuli viereeni ja sanoi: äiti, ota miut syliin. Nostin lapseni syliin, istuimme pitkän aikaa siinä kellarin kupeella, kuuntelimme lintujen laulua ja nautimme kevään auringon paisteesta. Se oli siinä, se hetki, läsnäolo.