Olemme kotona. Päiväkoti päivän jälkeen. Pienen pojan kanssa. Puuhailemme omiamme. Kun hän yllättäen kysyy. Totisena.
Ja tosissaan:
Äiti,voisit sie ostaa miulle taikasauvan?
Haluisit sie taikasauvan? Kysyn.
Joo.
Mihin sie sitä tarvitset? Jatkan.
Noo, haluisin taikoa itselleni karkkia. Pieni poika vastaa.
Okei. No katsotaan sitä sitten myöhemmin. Sanon.
Ja se riittää. Asia jää siihen.
En raaski kertoa totuutta.
Ei kai se haittaa vaikka 4-vuotias uskoo taikasauvaan?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti