pieniä onnenhetkiä
Aika pienestä se onni nykyään koostuu. Ja hyvä niin. Tänään koin onnenhetkiä kun ajoin polkupyörällä päiväkotiin. Iltapäivällä. Ajoissa. Kirpeyttä ilmassa. Auringonpaiste. Syksyn tuoksu. Lapsen iloiset kasvot vastassa. Pyörämatka yhdessä kotiin. Juteltiin. Ihasteltiin värikkäitä puita. Lehtiä maassa. Muistan taas sen entisen. Olin töissä, myöhään iltaan. Meillä ei ollut lasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti