aamu

Aurinko sarastaa. Herään. Lapsi tuhisee vieressäni. Silitän hänen hiuksiaan. Pian lapsi raottaa silmiään, hymyilee kun näkee minut ja sanoo hiljaa, huomenta. Hän nousee istumaan, on yhtäkkiä ihan pirteä ja kysyy reippaasti, arvaa mitä? No, minä vastaan. Aurinko paistaa. Hän vastaa. Hymyilen. Voiko aamu ihanammin alkaa? Meidän Afrikan aurinkomme.