maanantai 23. huhtikuuta 2012

läsnäolo

Miten se aina unohtuukin kaiken kiireen ja arjen rutiinien keskellä? Koko ajan "pitää" suorittaa jotain. Aina on jotain tehtävää. Tänään olin puuhastellut taas koko päivän ja tein pihahommia kun lapseni tuli viereeni ja sanoi: äiti, ota miut syliin. Nostin lapseni syliin, istuimme pitkän aikaa siinä kellarin kupeella, kuuntelimme lintujen laulua ja nautimme kevään auringon paisteesta. Se oli siinä, se hetki, läsnäolo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti