sunnuntai 12. lokakuuta 2014
rooleja
Äiti, vaimo, ystävä, isosisko, serkku, kummi, naapuri, ammattilainen, harrastaja... Joskus vain tuntuu, että rooleja on liikaa. Silloin toivon, olisipa itsekin lapsi. Hetken aikaa. Muut huolehtisivat minusta. Kaikesta. Voisin vain olla. Ja elää. Hetkessä. Ilman huolen häivää.
maanantai 6. lokakuuta 2014
kaverin kanssa
Pieni poika viettää päivää kaverin kanssa. He eivät näe toisiaan kovin usein. Kaveri on kiinnostunut Afrikasta. Kyselee:
Miten sie olet oikein tullut sieltä?
No lentokoneella.
Pudotettiinko siut tänne?
No ei (naurua) Mie tulin äitin ja isin kanssa.
Oot sie nähnyt norsuja?
Joo.
Kirahveja?
Joo.
Leijonia?
Joo.
Vau! Kuuluu vastaus. Aika siistii!
Minua hymyilyttää. Tottahan se on. Pieni poika on nähnyt kaikki ne eläimet. Eläintarhassa.
Miten sie olet oikein tullut sieltä?
No lentokoneella.
Pudotettiinko siut tänne?
No ei (naurua) Mie tulin äitin ja isin kanssa.
Oot sie nähnyt norsuja?
Joo.
Kirahveja?
Joo.
Leijonia?
Joo.
Vau! Kuuluu vastaus. Aika siistii!
Minua hymyilyttää. Tottahan se on. Pieni poika on nähnyt kaikki ne eläimet. Eläintarhassa.
tiistai 30. syyskuuta 2014
r-kirjain
Pieni poikamme löysi R-kirjaimen. Orrelta. Niin kuin hän sanoo. Voi sitä riemua kun ärrä pärähti. Ensimmäisen kerran. Ihan vahingossa. Äiti kuulitko? Poika hihkui. Vielä se ei onnistu, ihan joka sanassa. Harjoitellaan. Harjoitellaan. Ja iloitaan onnistumisista. Joka kerta. Vanhempia hymyilyttää. Pienen pojan ilo. Niin pienistä. Hänelle suurista. Onnistumisista.
sunnuntai 21. syyskuuta 2014
ruskettunut
Kaupungilla. Lapsi leikkii leikkipuistossa. Istun kauempana. Katselen. Lapsemme ohi kävelee pieni poika äitinsä kanssa. Poika katsoo lastamme. Pitkään. Ohi mentyään sanoo äidilleen: "Äiti kato, toi poika oli TOSI ruskettunut!" Harmi etten kuullut. Mitä äiti vastasi.
maanantai 15. syyskuuta 2014
yökyläilyjä
Meillä on ollut yövieraita. Lapsen yövieraita. Kavereita. Nytkö se jo alkaa? Ihmettelen. Lapset leikkivät. Ovat innoissaan. Riehuvat. Riitelevät. Kaipaavat välillä huomiota. Herkutellaan. Tehdään lettuja. Illalla kömpivät samaan sänkyyn. Kikattelevat. Eivät meinaa nukahtaa. Ei haittaa. On viikonloppu.
perjantai 5. syyskuuta 2014
itikka-aine
On aamu. Yllättäen taas vähän kiire. Touhotan menemään. Lapsi kintereilläni. En muista laitoinko jo hajuvettä. Sanon lapselle: "Tuoksuta, tuoksuuko hajuvesi kaulallani? " Ja työnnän kaulaani hänen nenän eteensä. "Joo, tuoksuu. Joku aika voimakas." Lapsi vastaa. "Hyvä." Totean. Johon lapsi lisää vielä: "Tuoksuu vähän niiku itikka-aine."
maanantai 25. elokuuta 2014
miksi?
Haen lapsen päiväkodista. Kerron pienelle pojalle kotimatkalla:
"Äitillä oli kova ikävä siuta."
"Miksi sie sitten veit miut päiväkotiin?" Pieni poika kysyy.
Hyvä kysymys.
Selitän jotain töistä ja rahasta ja ruasta. Ja jään miettimään. Niin, miksi?
"Äitillä oli kova ikävä siuta."
"Miksi sie sitten veit miut päiväkotiin?" Pieni poika kysyy.
Hyvä kysymys.
Selitän jotain töistä ja rahasta ja ruasta. Ja jään miettimään. Niin, miksi?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)