perhe

"Perhe,
elämän
juurakko."

poissa

Olen reissussa. Yksin. Poissa perheen luota. Nautin. Omasta ajasta. Hiljaisuudesta. Riippumattomuudesta. Vapaudesta. Mutta samalla, tunnen huonoa omatuntoa. Olen poissa rakkaitteni luota. Pieni poika ikävöi. Yllättävän paljon. Reissussa tajuan. Välillä tekee hyvää lähteä kauas, jotta näkee lähelle.
Minulla on kaikki.

juhannus

Keskikesän juhla. Oman perheen kesken. Rauhassa. Kotona. Juhannussauna. Tuore vasta. Grillausta. Hyvää ruokaa. Ja herkkuja. Yö aitassa. Saman peiton alla. Koko perhe. Lähellä. Toinen toistaan. Ihan tavallista. Ja kuitenkin niin erilaista.

kesä

"Käsi kädessä kävellään
tämä on hyvä hetki.
Pilvet lähtevät lentämään,
onpa tuulinen retki.
Kaikki puettu vihreään,
puut ja pensaat ja metsän multa.
Käsi kädessä kävellään,
äiti ja äidin pieni."

kesätoiveet

Viikonloppuna juttelimme kesästä. Suunnittelimme mitä teemme lomalla. Pieni poika haluaisi:
Polkea omalla pyörällä keskustaan (viime kesänä pyöräiltiin vain Siwaan).
Heitellä vesi-ilmapalloja pihalla.
Käydä keräämässä kantarelleja.
Ostaa taikinakoneen (ja leipoa).
Lupasin. Toteutamme pienen pojan kesätoiveet.

vaellus

Meidän perheellä on uusi harrastus. Vaellus. Olemme innostuneet siitä kaikki. Ja varsinkin pieni poika. Otamme eväät reppuun ja lähdemme. Kuljemme polkuja. Kuuntelemme ääniä. Tutkimme luontoa. Pieni poika kipittää edellä. Reppu selässä. Niin reipas. Niin iloinen. Nauttii. Kun olemme yhdessä. Koko perhe.

kello

Aamulla kiire. Taas. Päivittelen:
"Miten tuo kello menee tuollaista vauhtia eteenpäin?"
Johon pieni poika vastasi:
"Äiti, meidän pitää ostaa sellainen kello minkä viisarit liikkuu vähän hitaammin."
Sellaisen kun saisi.