mustasukkaisuus

Mustasukkaisuus. Molemmin puolista. Kuinka siihen tottuu? Kuinka sen kanssa oppii elämään? Milloin se helpottaa? Olenko tasapuolinen molemmilla lapsille? Riitänkö molemmille? Yritän tasapainotella. Kahden niin erilaisen ja eri ikäisen lapsen kanssa. Rakkaimpieni. Opin koko ajan lisää itsestäni.
Äitinä.

sisarukset

Täällä taas. Arki on asettunut. Vihdoinkin. Nämä kuukaudet ollaan opeteltu elämään nelihenkisenä perheenä. Koville se otti. Varsinkin isoveljelle. Toki myös pikkusiskolle, kaikki muuttui. Täällä on eletty varsinaista tunteiden vuoristorataa. Ollaan itketty, naurettu, iloittu, ihmetelty, ihasteltu, suututtu ja raivottu. Mutta hetkeäkään en pois antaisi. Meidän perhe on nyt tässä. Kokonaisena. Isovelikin  sen vihdoin myönsi kuiskaamalla hiljaa korvaani: "Äiti, sisko on oikeestaan ihan kiva."

pikkusisko

Takerrut minuun
pienillä käsilläsi,
et päästä irti.
Olet kanssani
koko ajan.

Minusta tuntuu,
otat takaisin sen
mistä olet jäänyt paitsi.

Älä pelkää
en jätä sinua
ikinä.

isoveli

Pienestä pojastamme tuli isoveli. Hän on innoissaan. Ylpeä. Hämmentynyt. Ei oikein ymmärrä vielä. Kuinka iso asia se on. Meille kaikille. Meitä on nyt neljä. Mietin. Tähän on hyvä päättää tämä blogi. Tämä oli esikoisen blogi. Ajatuksia ensimmäisen lapsen äitiydestä. Elämä jatkuu. Erilaisena.
Kiitos kaikille lukijoille. Ehkä kuulette meistä. Vielä joskus.

navigaattori

Meillä on uusi leikki. Leikimme navigaattoria. Kävelyllä ja pyöräretkillä. Lapsi sanoo: "Äiti, leikitään taas navigaattoria." Ja mehän leikimme. Käänny vasemmalle. Turvakamera edessä. Huomaa nopeusrajoitus. Poistu liittymästä. Jatka tätä tietä. Ja niin matka taittuu. Nopeammin. Hauskemmin.

rooleja

Äiti, vaimo, ystävä, isosisko, serkku, kummi, naapuri, ammattilainen, harrastaja... Joskus vain tuntuu, että rooleja on liikaa. Silloin toivon, olisipa itsekin lapsi. Hetken aikaa. Muut huolehtisivat minusta. Kaikesta. Voisin vain olla. Ja elää. Hetkessä. Ilman huolen häivää.

kaverin kanssa

Pieni poika viettää päivää kaverin kanssa. He eivät näe toisiaan kovin usein. Kaveri on kiinnostunut Afrikasta. Kyselee:
Miten sie olet oikein tullut sieltä?
No lentokoneella.
Pudotettiinko siut tänne?
No ei (naurua) Mie tulin äitin ja isin kanssa.
Oot sie nähnyt norsuja?
Joo.
Kirahveja?
Joo.
Leijonia?
Joo.
Vau! Kuuluu vastaus. Aika siistii!
Minua hymyilyttää. Tottahan se on. Pieni poika on nähnyt kaikki ne eläimet. Eläintarhassa.